Uskonnollisten venäläisten esittämät reaktiot Ukrainan tapahtumiin todistavat, että uskonnonvapauden suhteen Venäjällä on yhä liiallista sallivuutta, päätteli Putinin johtama turvallisuusneuvosto.
Kriittiset reaktiot Ukrainan sotaa kohtaan ovat todistaneet, että Venäjällä on yhä liikaa uskonnollista vapautta ja tiukemmat lait ”ei-perinteisten” uskontojen suhteen ovat tarpeen. Kuulostaa tiukkoja otteita kannattavan henkilön yksittäiseltä mielipiteeltä, mutta sen sijaan näkemys oli heinäkuun 12. päivänä kokoontuneen Venäjän federaation turvallisuusneuvoston loppupäätelmä. Neuvostoa johtaa Vladimir Putin ja siinä ovat mukana kaikkien puolustus- ja turvallisuusosastojen johto.
Neuvosto oli kokoontunut keskustelemaan siitä, ”kuinka neutralisoida kansallisen turvallisuuden sisäiset uhat”. Niitä oli alkanut ilmetä viime kuukausina ja viikkoina, kun Venäjän ”erityisoperaatio” Ukrainassa on alkanut herättää Venäjällä enemmän ja yhä avoimempaa vastustusta.
Liian salliva uskonnonvapaus
Neuvosto painotti, että suurin ongelma ovat virheelliset tulkinnat omantunnonvapauden käsitteestä sekä uskonnollisesta vapaudesta. Näitä on käytetty hallinnon kritisoimiseen ja niillä on ollut ”kielteinen vaikutus maan puolustukseen sekä valtion turvallisuuteen”.
Ongelmaksi nähtiin, että useat Venäjällä toimivat uskonnolliset liikkeet eivät itseasiassa ole venäläisiä, vaan niiden johto sijaitsee ulkomailla. Virallisen lehdistötiedotteen mukaan ”tapaamisessa osoitettiin, minkälaisia negatiivisia vaikutuksia humanitaaristen, koulutuksellisten ja uskonnollisten tavoitteiden varjolla toimivilla ulkomaalaisilla sekä ulkomaalaisten johtamilla järjestöillä on maan tilanteeseen ollut.” Neuvoston mukaan näin ei voi jatkua. Tapaamisessa väitettiin, että ”ulkovallat puuttuvat Venäjän sisäisiin asioihin uskonnollisten liikkeiden välityksellä”.
Neuvostossa todettiin uskonnon alalla vallitsevan väärän ja vaarallisen ”sallivaisuuden”, joka johtaa ”vakaumuksen käyttämiseen haitallisiin tarkoituksiin” sekä ”uskonnolliseen ekstremismiin”.
Uusi uskontolaki?
Venäjän laissa uskonnollisella ekstremisimillä ei tarkoiteta ainoastaan uskonnon nimissä harjoitettavaa väkivaltaa tai siihen yllyttämistä. Uskonnollista ekstremismiä koskevaa lakia on käytetty rauhanomaisten ja väkivallattomien uskonnollisten yhteisöjen lakkauttamiseen, esimerkkinä Jehovan todistajat.
Neuvostossa todettiin, että ”uskonnollinen ekstremismi” on jo laitonta Venäjällä, mutta tarvittaisiin uusi laki, joka kieltäisi myös ”uskonnollisen radikalismin” sekä ”uskonnollisen fundamentalismin”.
Neuvoston mielestä uudessa laissa uskonnolliset ryhmät pitäisi ryhmitellä viidelle tasolle. Ylimmällä tasolla olisivat ”perinteiset uskonnolliset järjestöt” ja alimpana kielletyt “vahingolliset uskonnolliset kultit”. ”Ei-perinteiset uskonnolliset järjestöt” sekä ”ulkomaalaiset uskonnolliset järjestöt” sijoittuisivat asteikon puoliväliin, ja jos niiden toiminta katsottaisiin kansallista turvallisuutta heikentäväksi, ne voitaisiin kieltää.
Lähitulevaisuus osoittanee, tuleeko Venäjälle uusi uskontolaki ja jos tulee, mitä se tarkoittaa maassa toimiville kristillisille seurakunnille. Tilanteen yhä kiristyessä Venäjän seurakunnat tarvitsevat rukouksiamme.
Lähde: Bitter Winter
