Syyrialaiset siskot löytävät toivon suurten menetysten jälkeen

30.8.2024

Rajaan ja hänen siskonsa Samian puhuessa evankeliumista heidän silmänsä alkavat tuikkia. Iloisten kasvojen takana ovat kuitenkin muistot kärsimyksistä, joita he kokivat Syyrian sisällissodan käynnistyttyä yli vuosikymmen sitten.

Maaliskuussa 2011 demokratiaa vaatineet syyrialaiset osoittivat mieltään Syyrian diktaattorimaista johtoa vastaan valtavissa, useissa kaupungeissa järjestetyissä mielenosoituksissa. Rauhanomaiset mielenosoitukset muuttuivat kuitenkin pian aseelliseksi kapinaksi, kun useat kapinallisryhmät, joiden joukossa oli islamistisia al-Qaidan ja Isisin kaltaisia ryhmiä, ryhtyivät taistelemaan Syyrian hallintoa vastaan. Sota nielaisi maan ja islamistit käyttivät kaaosta hyväkseen hyökätäkseen kristittyjä vastaan.

Samia oli ollut naimisissa vasta puoli vuotta, kun kaksi viikkoa ennen joulua 2011 islamistit hyökkäsivät lähelle hänen kotiaan. Hän pysyi sisällä aviomiehensä kanssa Isisin terroristien ja armeijan joukkojen taistellessa lähistöllä.

Kului kolme päivää ja yötä, ja heiltä loppui ruoka. Samian aviomies, Habib, päätti lähteä etsimään sitä. Se oli viimeinen kerta, kun Samia näki hänet elossa.

Samia odotti puolitoista vuorokautta ja lähti sitten etsimään miestään. Hän löysi Habibin lähes tunnistamattomaksi runnellun ruumiin kadulta.

Sinä yönä Samia ja hänen kristityt naapurinsa pakenivat jalkaisin tulituksen kaikuessa ympärillään. Hän joutui jättämään aviomiehensä ruumiin, eikä saanut koskaan tietää, mitä hänelle tapahtui.

Lopulta Samia saavutti vanhempiensa kodin, mutta turvallisuudentunne jäi lyhytkestoiseksi.

Tammikuussa 2012 Isis saavutti alueen, missä Samian sisko, Rajaa, asui miehensä Fouadin ja heidän tyttövauvansa kanssa. Rajaa sai tietää, että Isisillä oli luettelo kristityistä teloittamista varten.

Seuraavan kuukauden kuluessa täysimittaiset taistelut valtasivat Rajaan kotia ympäröivän alueen. Kun terroristit ampuivat heidän kotinsa ikkunat rikki, Fouad käski Rajaan piiloutua vauvan kanssa hänen mennessään ulos taistelemaan.

Fouad loukkaantui ja Isis sai hänet kiinni. He ruiskuttivat dieseliä hänen suoniinsa ja jättivät hänet kodin kuistille, jotta perhe saisi todistaa hänen kärsimystään. Fouad oli valtavissa tuskissa ja pystyi tuskin hengittämään, mutta hän sai kerrottua ennen kuolemaansa Rajaalle, mitä oli tapahtunut.

”Hänet tapettiin, koska hän oli kristitty”, Rajaa sanoi.

Rajaa otti vauvansa ja pakeni vanhempiensa luo, missä Samiakin oli.

Isis valtasi lisää alueita ja pian siskokset ja heidän vanhempansa olivat jälleen vaarassa. Heidän oli paettava.

Kuljettuaan noin viikon viisikuisen vauvan ja iäkkäiden vanhempiensa kanssa he lopulta saavuttivat naapurimaan, missä he saivat hätämajoituksen ja perustarvikkeita.

Kahden vuoden ajan perhe asui pakolaisleirillä, missä Rajaan ja Samian isä kuoli aivoinfarktiin. Suurin osa muista pakolaisista oli muslimeja, eivätkä he hyväksyneet heitä. Maailmanlaajuisen Kristuksen ruumiin edustajat kuitenkin löysivät heidät, ja heidät vietiin turvallisempaan asuinpaikkaan.

Paikallinen pastori ryhtyi opettamaan heille Raamattua. ”Pastorin kerrottua meille evankeliumin tuntui, kuin olisin ollut pieni vauva”, Rajaa sanoi. ”Minä todella synnyin uudelleen.”

Samian usko koki samanlaisen uudistumisen.

Nyt siskot ja heidän pastorinsa toimittavat säännöllisesti apua muslimipakolaisille ja kertovat heille evankeliumia. He toivovat, että jonain päivänä he voivat palata kotimaahansa Syyriaan.

”Haluamme palata kertomaan Jeesuksesta”, he sanoivat pastorilleen. He toivovat voivansa käyttää vanhempiensa pommitettua, katotonta kotia.

Kokemistaan henkilökohtaisista menetyksistä ja kärsimyksestä huolimatta – ja osin niiden vuoksi, siskokset haluavat kertoa evankeliumia maanmiehilleen, jotka tarvitsevat kipeästi sovintoa toistensa, ja heitä rakastavan Jumalan, kanssa.

Lähde: Marttyyrien Ääni