Mullah ei antanut vastauksia, mutta pastorin vastaukset toivat rauhan

Noin neljä vuotta sitten libanonilainen Adnan teki vaarallisen päätöksen kyseenalaistaa Koraania avoimesti. Hän oli lukenut kirjan moneen kertaan ja tutkinut sitä tarkoin, mutta monet jakeet hämmensivät häntä yhä.

Hän meni kysymyksineen paikallisen mullahin, muslimiteologin, luo odottaen, että mullahin vastaukset toisivat rauhan. Mullah kuitenkin sanoi, ettei hänen pitäisi miettiä sellaisia kysymyksiä. Hän syytti Andanilla olevan pahuuden valtaama mieli, ja käski tämän poistua moskeijasta ja mennä kotiinsa rukoilemaan.

”Olin vihainen ja hämmentynyt”, Adnan sanoi. ”Miksi kysymyksiini ei ollut vastauksia?” Adnanin levottomuus kasvoi hänen etsiessään pyhää totuutta. Internethautkaan eivät tuoneet vastauksia.

Toivoen löytävänsä jotain uutta, Adnan avasi Koraaninsa vielä kerran. Silloin hän huomasi jakeen Isasta, Jeesuksesta, jota muslimit pitävät profeettana, mutta eivät Jumalan Poikana.

”Jakeessa sanottiin, että Isa piti käsissään savea, puhalsi siihen, ja savi muuttui linnuksi”, Adnan sanoi, viitaten Koraanin kolmannen luvun 49 jakeeseen.

”Ajattelin: ’Tämä profeetta ei ole ihminen, hänen täytyy olla erityinen tai Allahin kumppani, sillä hän on luoja. Hän loi linnun savesta.’”

Hän siirtyi jälleen etsimään tietoa verkosta, mutta nyt hän haki tietoa Jeesuksesta. Useilla sivuilla vierailtuaan hän löysi paikallisen pastorin yhteystiedot. ”Lopultakin!” hän ajatteli. ”Lopultakin saatan saada vastaukset kysymyksiini.”

Adnan soitti pastorille, joka kutsui hänet vierailemaan seurakunnassaan. Mutta alue oli Hizbollahin hallussa, joten pastorin kutsuun vastaaminen oli todella riskialtista.

Libanonissa on huomattava kristitty kansanosa, mutta kristityt kohtaavat usein vainoa, ja erityisesti muslimit, jotka hakevat tietoa Jeesuksesta, Jumalan Pojasta, ovat suuressa vaarassa. Libanonin kaupungeissa asuvat ovat yleensä suvaitsevaisempia muita uskontoja kohtaan, mutta kaupunkien ulkopuolella asuvat kristityt, etenkin muslimienemmistöisillä alueilla, kohtaavat paljon vastustusta.

Adnan kuitenkin hyväksyi pastorin kutsun ja heidän ollessaan yhdessä pastori vastasi kysymyksiin selvästi ja epäröimättä. Hän selitti myös, mitä kristityt ajattelevat Jeesuksesta.

Keskustelu kosketti Adnania syvästi ja hän tunsi taakkojensa väistyneen, mutta islamin hylkääminen Kristuksen tähden arvelutti häntä silti. Sinä yönä vuoteessa maatessaan hän huusi Jumalan puoleen. ”Jumala, auta minua”, hän rukoili itkuisena. ”Haluan tietää totuuden. Tarvitsen apuasi. Anna minulle merkki siitä, että minun tulisi seurata sinua.”

Nukahdettuaan Adnan näki hyvin elävän unen, jossa hän kuuli Kristuksen kutsuvan itseään: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Herättyään hän otti kyynelsilmin Jeesuksen Kristuksen vastaan elämäänsä. ”Se oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun herättyäni tunsin sisälläni rauhaa”, hän kertoi.

Pian Adnanin sukulaiset ja ystävät alkoivat huomata muutoksia hänen käytöksessään. Hän oli aina ollut vihainen vaimolleen ja lapsilleen, ja rikkoi toisinaan raivoissaan astioita. Mutta nyt raivonpuuskat olivat loppuneet ja hän osoitti rakkautta jopa aiemmin vihaamiaan ihmisiä kohtaan.

Adnanin uskoa ei kuitenkaan hyväksytty perheessä. Kun vaimo sai tietää Adnanin hylänneen islamin, hän siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen heidän kolmen lapsensa kanssa, sillä hän uskoi, ettei hänen ollut sallittua nukkua samassa vuoteessa vääräuskoisen miehensä kanssa.

Adnanin isä oli jyrkempi ja sanoi, että jos Adnan vielä kerran menisi kirkkoon, hän tappaisi tämän. Adnan rukoili vihaisen isänsä puolesta ja luotti Jumalaan. ”Koska tunsin Kristuksen, en pelännyt tulla surmatuksi”, hän sanoi.

Nyt Adnan opiskelee innokkaasti Raamattua, kasvaa uskossaan ja evankelioi muslimeja. Hänen vaimonsa sietää Adnanin kristillistä uskoa, mutta heidän avioliittonsa ja muut perhesuhteet ovat vaikeita. Adnan pyytää rukoilemaan, että hänen perheensä pysyisi yhdessä huolimatta haastavasta ympäristöstä, missä he asuvat, ja että hänen sukulaisensa tulisivat tuntemaan Kristuksen.

Lähde: Marttyyrien Ääni