Minun nimeni on Ruth ja olen 26-vuotias. Synnyin muslimiperheeseen heimossa, jossa lähes kaikki ovat muslimeja.
Vuonna 2009, kun olin vasta lapsi, näin unen, jossa kiipesin mäkeä ylös. Herättyäni olin väsynyt. Viikon ajan näin tuon saman unen joka yö ja aamulla olin väsynyt, aivan kuin olisin todella kiivennyt mäen yön aikana. Muistan unen elävästi.
Myöhemmin, kun olin lukiossa, uni palasi. Sillä erolla, että tällä kertaa en ollut yksin – kiipesin mäkeä mies vierelläni. Nyt en herättyäni tuntenut itseäni väsyneeksi. Uni toistui noin kahden viikon ajan.
Niihin aikoihin sain koulussa uuden ystävän, joka oli kristitty. Eräänä päivänä kerroin hänelle unestani. Hän sanoi: ”Luulen tietäväni tuon miehen.” Hän näytti minulle kuvan, ja tunnistin miehen oitis. Sanoin: ”Kyllä! Kuka hän on?” Ystäväni kertoi, että se oli Jeesus. Olin yllättynyt ja hyvin tiedonhaluinen. Menin kirjakauppaan ja ostin Raamatun. Pidin itseäni yhä muslimina, mutta aloin lukea Raamattua salaa.
Tuolloin pidin koulussa hijab-huivia, koska se oli koulun vaatimus. Lukiosta valmistuttuani olin töissä kauneushoitolassa Jakartassa. En enää pitänyt hijabia, sillä se tuntui epämukavalta.
Lokakuussa 2019 selailin TikTokia ja näin erään seurakunnan julkaisun. ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät” (Joh. 15:16). Näistä sanoista kiinnostuneena menin tuohon seurakuntaan. Aloin käydä siellä säännöllisesti kenenkään tietämättä, että olin muslimi.
Muistin kristityn ystäväni ja pyysin häneltä neuvoja. Hän vei minut seurakunnan johtajien luokse ja he opettivat minulle Jeesuksesta ja Raamatusta. Minut kastettiin joulukuussa 2019.
Tämän vuoden syyskuussa eräänä aamuna äitini sanoi minulle yhtäkkiä: ”Tiedän että olet nyt kristitty. Mitä aiot tehdä, kun olet kristitty?” Arvasin, että hän oli löytänyt Raamatun huoneestani. Lupasin, että en koskaan rukoilisi kotona. Hän oli silti raivoissaan ja käski minun joko luopua uskostani tai lähteä kotoa pois.
Sydän särkyneenä lähdin pois kotoa ja aloin asua kaukana kodistani olevan naapurin autotallissa. Tuo naapuri on itse asiassa perheeni autonkuljettaja. Aloin asua vanhempieni autossa, sillä vanhempani eivät osaa ajaa sitä ja tie kotiini on niin huono, ettei sinne pääse autolla. Aina kun vanhempani haluavat lähteä autolla jonnekin, he soittavat kuljettajalle ja pyytävät hänet hakemaan heidät. Pyysin, ettei hän kertoisi vanhemmilleni, että asun hänen autotallissaan.
En kadu päätöstäni: olen löytänyt Totuuden.
Olen sitä mieltä, että usko ei ole perintö, vaan hengellinen matka, jonka henkilö kokee Luojansa kanssa. Ja uskon todella, mitä seuraavissa Raamatun jakeissa sanotaan.
Matteus 19:29: Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän.
Psalmi 27:10: Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.
Rukoile, että Ruth saa tuntea ja kokea Jumalan huolenpidon hänen jatkaessa vaellustaan uskossa ilman vanhempiensa tukea.
Lähde: International Christian Concern
