Uiguureista juuri kukaan ei tuntenut Kristusta.
Sellainen tilanne odotti kiinalaista etulinjan evankelistaa, joka muutti Kiinan Xinjiangin uiguurien autonomiselle alueelle vuonna 2013. ”Aiemmin kylvetyt siemenet olivat kuivuneet ja poissa”, hän kertoi.
Uiguurit ovat enimmäkseen muslimeja, etninen ryhmä, jota Kiinan hallinto on vainonnut ankarasti viime vuosina näennäisesti ääri-islamia estääkseen. Uiguureja valvotaan tiiviisti ja epälojaaleiksi tai uskonnollisiksi muslimeiksi tulkitut lähetetään vankileireille uudelleenkoulutukseen.
Tämä etulinjan työntekijä ja toinen uskova vuokrasivat pienen myyntikojun torilta. Heidän tarkoituksensa oli opetella tuntemaan paikallisia ihmisiä ja kertoa evankeliumia. He tiesivät, että rukous oli elinehto heidän työlleen. ”Työpäivämme alkoi rukouksella kuudelta aamulla”, hän kertoo.
Avajaisista oli kulunut muutama päivä, kun uiguurimies tuli kyselemään töitä. Hän oli hyvin vihainen ja ryhtyi helposti tappelemaan toisten kanssa. Kristityt kuitenkin rukoilivat hänen puolestaan ja kertoivat hänelle, että Jumala rakastaa häntä. Joidenkin päivien kuluttua mies sanoi haluavansa oppia lisää.
Lopulta hän teki uskonratkaisunsa, ja hänen ärtyisä luonteensa alkoi muuttua. Viikkojen kuluessa useammat uiguurit tulivat tuntemaan Kristuksen, muutama kerrallaan, ja pian pieni seurakunta alkoi kokoontua rukoilemaan ja ylistämään viikoittain.
Monet tulivat uskoon koettuaan ihmeparantumisen. Ali oli yksi heistä. “Hän oli tyypillinen vanhoillinen uiguuri”, etulinjan evankelista kertoi. ”Hän oli masentunut muslimi. Hänen sydämessään oli paljon vihaa, ja hän piti ulkopuolista maailmaa vihollisenaan.”
Alilla oli myös terminaalivaiheen syöpä, ja hän oli epätoivoinen. Kun etulinjan työntekijä sanoi Alille, että Jumala voisi parantaa hänen syöpänsä, Ali löi vetoa siitä, että Jumala ei siihen pystyisi. Viikko sen jälkeen, kun uskovat olivat asettaneet kätensä Alin päälle ja rukoilleet hänen puolestaan puolisen tuntia, hän tuli takaisin ja sanoi haluavansa ryhtyä seuraamaan Kristusta. Hänen syöpänsä oli kadonnut.
Seuraavan kerran kun Ali tuli uskovien kokoontumiseen, hän toi mukanaan lääkärinsä, joka oli niin ihmeissään Alin paranemisesta, että hän halusi tietää lisää parantavasta Jumalasta. Kymmenen päivän kuluttua myös Alin lääkäri tuli uskoon.
”Alle kahdessa kuukaudessa eristäytyneessä seurakunnassamme oli 16 sisarta ja veljeä”, etulinjan työntekijä kertoi. ”Opiskelimme Raamattua kolmesti viikossa. Vertailimme islamia ja kristinuskoa, esitimme kysymyksiä ja annoimme vastauksia, sekä keskustelimme näiden kahden uskonnon eroista. Puhuimme Jeesuksen Kristuksen, Herramme, todellisuudesta. Olimme täynnä iloa, turvaa ja onnea Herrassa.”
Ilon päivät eivät kuitenkaan kestäneet pitkään. Varhain eräänä joulukuisena aamuna Yleisen turvallisuuden viraston viranomaiset tekivät ratsian kotiseurakuntaan ja pidättivät sen perustajat sekä kuusi uiguurikristittyä laittomasta kokoontumisesta, laittomasta saarnaamisesta ja vahingollisten kirjojen levittämisestä. Pidätettyjen miesten vaimot ja lapset, jotka olivat jo menettäneet perheenjäsenensä ja toimeentulonsa, joutuivat yhteisönsä pilkkaamiksi muiden saatua tietää, että he olivat luopuneet islamista. Marttyyrien Ääni -toimistot tukevat näiden miesten perheitä heidän ollessaan vankilassa.
”Rukoilemme joka päivä, että he pääsevät perheittensä pariin mahdollisimman pian”, etulinjan työntekijä sanoi. ”Me uskomme, että Herra on heidän kanssaan, ja kulkee heidän rinnallaan vaikeina päivinä.”
