Iraniin uusi presidentti – Mitä edessä Iranin kristityillä?

Iranissa järjestettiin perjantaina 18. kesäkuuta presidentinvaalit. Vaalit olivat näennäiset, sillä voittaja oli jo etukäteen selvillä, eikä se motivoinut iranilaisia äänestämään. Äänestysprosentti jäikin Iranin kaikkien aikojen alhaisimmaksi, kun yli puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä.

Ebrahim Raisin tie Iranin tulevaksi presidentiksi oli raivattu vaaleja ennen, kun ehdokkaiden lopullisesta hyväksynnästä vastaava, ajatollah Khamenein alaisuudessa toimiva vaalikomitea, hylkäsi käytännössä katsoen kaikki ehdokkaat, jotka olisivat voineet Raisin haastaa.

Pöly alkaa laskeutua Raisin yllätyksettömän vaalivoiton jäljiltä, joten mitä hänen valintansa merkitsee Iranin kristittyjen kannalta?

Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtajana valintaansa ennen toiminut Raisi piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa maanantaina 21. kesäkuuta. Siinä hän sanoi, että tähän mennessä hän on kaikessa toiminnassaan aina pyrkinyt ”puolustamaan ihmisoikeuksia”.

Lausunto oli vähintäänkin yllättävä, sillä tämä sama mies oli yksi neljästä tuomarista, jotka valvoivat yli 5000 poliittisen vangin joukkoteloituksia vuonna 1988.

Senkin jälkeen hän on syyllistynyt lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten marraskuun 2019 mielenosoitusten väkivaltaiseen nujertamiseen. Yli 300 rauhanomaista mielenosoittajaa kuoli, ja määräykset mielenosoitusten kukistamiseen tulivat suoraan Raisilta.

Yhdysvalloissa toimiva Iranin ihmisoikeustilannetta valvova Center for Human Rights in Iran kertoo, että sen jälkeen, kun ajatollah Khamenei nimitti Raisin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi maaliskuussa 2019, ihmisoikeusrikkomukset eivät ole ainoastaan jatkuneet, ne ovat pahentuneet.

Entä kristityt?

Siinä missä ihmisoikeudet ylipäänsä ovat kärsineet Raisin valvonnassa, niin on käynyt myös uskonnonvapaudelle, ja erityisesti islamista kristinuskoon kääntyneet ovat joutuneet yhä vaikeampaan tilanteeseen.

Viime lokakuussa 120 iranilaista asianajajaa ja aktivistia kirjoitti Raisille osoitetun kirjeen, jossa häntä pyydettiin kumoamaan Bushehrin oikeuden päätös, jonka myötä kristinuskoon kääntynyt pariskunta menetti adoptiotyttärensä huoltajuuden. Päätös tehtiin sillä perusteella, että pariskunta oli kristittyjä, ja tyttöä pidettiin muslimina, vaikka hänen vanhemmistaan ei ollut tietoa.

Vastausta ei vieläkään ole tullut, joten oikeuden päätös on yhä voimassa.

Tammikuussa Iranin ”Ylin ihmisoikeusneuvosto”, suoraan Raisin alaisuudessa toimiva osasto, vastasi YK:n tarkkailijoiden kysymyksiin Iranin kristittyjen ”järjestelmällisestä vainosta”.

Vastauksessa kiistettiin jyrkästi kaikki väärinkäytökset. Kotiseurakuntia kutsuttiin vastauksessa ”vihamielisiksi ryhmiksi”, jotka kuuluvat ”sionistiseen kulttiin”, jolla on ”valtion vastaisia tavoitteita”.

Tämä vastaus antaa kenties selvimmän käsityksen siitä, miten kristinuskoon kääntyneet iranilaiset voivat odottaa tulevansa kohdelluiksi Raisin valtakaudella.

”Tässä tilanteessa Iranin hallinnon intresseissä on tiukentaa otettaan kansasta”, sanoo tri Mahmood Amiry-Moghaddam, Oslossa toimivan Iran Human Rights -järjestön johtaja.

Amiry-Moghaddam näkee tilanteessa kuitenkin myös valoisamman puolen. ”Vaikka valitettavasti kansan alistaminen kovenee, ihmisoikeusjärjestöjen mahdollisuus nostaa alistamisen hintaa, kasvaa myös!”

”Iranin kansa haluaa muutosta, ja kansan pyrkimykset muutosta kohti kovenevat päivä päivältä. Mikään presidentti ei voi sitä pysäyttää”, hän sanoo.

Rukoile Iranin kristityille voimia ja viisautta toimia yhä vaikeammaksi käyvemmässä ympäristössä. Rukoile myös, että nyt avoinna olevat väylät heidän tukemisekseen pysyisivät avoinna, ja uusia väyliä avautuisi.

Lähde: Article18

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on print
Print