Balaklija on pieni ja kaunis kaupunki Harkovan alueella Ukrainassa, Donets-joen varrella. Väkiluvultaan se on vähän Savonlinnaa pienempi. Kaupungin ihmiset ovat ystävällisiä ja melkein kaikki tuntevat toisensa. Elo oli rauhallista, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.
Maaliskuun alussa Venäjän sotilaat valtasivat Balaklijan. ”Kaupungista tuli kuin vankila, sieltä ei voinut lähteä pois, eikä sinne voinut tulla”, kertoo Katja, joka pastorimiehensä kanssa toimi paikallisseurakunnassa.
Kaupungin asukkaat olivat hyvin peloissaan, kun ihmisiä alettiin pidättää mielivaltaisesti. Kuka tahansa saattoi joutua venäläisjoukkojen pidättämäksi ja poliisilaitokselle. Sitten tuli Katjan miehen, Sashan vuoro. Katja kertoo, että hänen sydämensä pirstoutui palasiksi ja hän oli huolesta suunniltaan. Herkeämättä hän rukoili miehensä puolesta, kävi päivittäin poliisiasemalla ja vaati miehensä vapautumista. Samassa tilanteessa olevia naisia oli lukuisia, jotka etsivät pidätettyjä omaisiaan.
Katja otti tehtäväkseen muiden rohkaisemisen vaikeassa tilanteessa, vaikka hän oli murheen murtama itsekin. Joka ilta Katjan luo kokoontui lukuisia naisia, jotka kyselivät: ”Katja, miksi Jumala ei kuule meitä, miksi hän ei ole vapauttanut meitä?” Katja valoi heihin uskoa ja luottamusta Jumalaan kaiken sekasorron keskellä.
Lopulta syyskuun alussa 2022 Ukrainan joukot saivat vallattua kaupungin takaisin. Valtauksen yhteydessä poliisiaseman kellarista löytyi kidutuskeskus. Sinne oli myös Sasha joutunut kuulusteltavaksi.
Katja sai lopulta miehensä takaisin kotiin hengissä, vaikka hänkin oli joutunut kidutuksen uhriksi. Koska hän toimi seurakunnan pastorina, venäläiset olivat syyttäneet häntä amerikkalaiseksi vakoojaksi.
Lannistumatonta työtä maansa hyväksi
Ukrainan naiset eivät lannistu, vaan he työskentelevät miestensä rinnalla ja puolustavat maataan. Sotilaspastori Julia Kiovasta on ollut mukana järjestelemässä suojaa ja lämmittelypaikkaa ihmisille sähkökatkoksien varalle. Sinne voi tulla lämmittelemään, jos on kylmissään ja siellä voi ladata kännykkää ja hengähtää. Julia oli myös mukana Marttyyrien Äänen tiimin kanssa jakamassa leipää siviileille Kiovan kadulla. Leivät otettiin ilolla ja kiitollisuudella vastaan. Niitä tuli hakemaan erityisesti ikäihmiset, joilla on pieni eläke.
Vapaaehtoiset tekevät kaikkensa auttaakseen hädänalaisia. He jakavat avustustarvikkeita, rohkaisevat lannistuneita, lohduttavat surevia, rukoilevat ja valavat uskoa ja toivoa ihmisille. Juliakin kertoo, miten hän on kokenut Jumalan läsnäolon kaiken kaaoksen keskellä.
Mutta sota jatkuu edelleen ja ihmiset tarvitsevat apua. Venäjä pommittaa siviilikohteita, sähköstä, ruoasta ja kaikesta muustakin on pulaa. Rukoillaan edelleen sodan pikaista päättymistä ja rukoillaan niin Ukrainan kuin Venäjän kansan puolesta. Jälleenrakennus ja traumoista selviytyminen tulee viemään pitkään.
KUUNTELE:
Katjan haastattelu Radio Deistä lauantaina 28.1. klo 15.
Julian haastattelu Radio Patmoksesta tiistaina 31.1. klo 18.15.
Ohjelmat tulevat kuultaviksi myös arkistoomme: www.marttyyrienaani.fi/vom-siskot-ohjelmat
TULE MUKAAN:
Rukoilemaan tammikuun VOM Siskot aiheen puolesta Vartti vainotuille LIVE-rukoushetkeen Facebookiin tai YouTubeen tiistaina 24.1. klo 18 alkaen.
