Pakistanilaiset Shafqat ja Shagufta tuomittiin vuonna 2014 kuolemaan jumalanpilkasta. Kahdeksan pitkän ja ankean vankeusvuoden jälkeen tuomio lopulta kumottiin.
Kahdessa aiemmin julkaistussa artikkelissa (Osa 1 ja Osa 2) he kertoivat pidätyksestä, syytteistä, vankeudesta ja tuomiostaan. Tässä kolmannessa ja viimeisessä osassa Shafqat ja Shagufta kertovat, kuinka vankeusaika vei heidät lähemmäs Jumalaa, ja siitä päivästä kun ihme tapahtui, ja heidän tuomionsa kumottiin.
Kärsimyksen kiirastulessa
Shafqatin ja Shaguftan vapauden puolesta rukoiltiin vuosien ajan kautta maailman. Monet järjestöt, myös Marttyyrien Ääni -toimistot eri maissa, sekä EU, puhuivat heidän puolestaan.
Shafqat ja Shagufta painottivat molemmat kuinka he olivat vankilassa useita kertoja tunteneet noiden rukousten voiman.
“Rukoilin joka päivä ihmettä, siellä sellissäni”, Shagufta sanoo. “Ajan kuluessa uskoni kasvoi, samoin varmuuteni siitä, että Jumala tekisi ihmeen ja avaisi vankilan ovet meille, aivan kuten Hän kerran vapautti Paavalin vankilasta ja Danielin kolme ystävää tulisesta pätsistä. Minulle merkitsi tavattoman paljon, että niin monet rukoilivat puolestani eri maissa.”
Shafqat nyökkäsi ja sanoi, että hänkin rukoili paljon sellissään. Koska hänen jalkansa ovat halvaantuneet, hän vietti lähes kaiken aikansa istuen tai maaten kovalla makuulavetillaan, ja tunnit kuluivat hitaasti. Shafqat nousi sängystään ainoastaan käydäkseen vessassa.
“Sain lohtua Psalmista 23, jota luin joka päivä”, Shafqat jatkaa. “Sain siitä voimaa jatkaa. Shaguftan tavoin minullakin oli onneksi Raamattu sellissäni, ja luin sitä paljon päivittäin. Olinko vihainen Jumalalle? En, en koskaan. Olin varma, että jonain päivänä Hän vapauttaisi meidät.”
Ihmeellistä virkistystä
Silmät loistaen Shagufta kertoo: “Tämä tilanne ei etäännyttänyt minua Jumalasta: päin vastoin, se toi minut lähemmäksi Häntä. Jokaisen koettelemuksen tullen tunsin Jumalan monin eri tavoin. Esimerkiksi kerran kaipasin kovasti viinirypäleitä ja omenoita. Ikävöin niin niiden makua. Kerroin siitä Herralle, ja joillekin vartijoillekin. Sinä samana päivänä eräs henkilö, joka ei mitenkään voinut tietää mitä olin vartijoille kertonut, toi minulle viinirypäleitä ja pari omenaa! Hän oli dominikaaninen pappi, isä James Channon, joka tuli rohkaisemaan minua. Vartijatkin olivat ällistyneitä sen nähdessään.”
“Lähes uskomatonta”
Kuten jumalanpilkkatapauksissa on aivan liian yleistä, pariskunnan tekemän valituksen käsittelyä lykättiin kerta toisensa jälkeen, mutta lopulta se eteni – odottamattomin tuloksin.
Shafqat kuvaili kovaan ääneen, kädet ylös kohotettuina, kuinka tuomio kumottiin. “Ihme tapahtui 3. kesäkuuta 2021: meidät vapautettiin! En saanut tietää sitä heti. Kuulin siitä toisilta vangeilta, jotka olivat lukeneet sen lehdestä. ‘Sinut on vapautettu jumalanpilkkatuomiosta!’ he sanoivat, ja antoivat minun lukea artikkelin itse. Tuskin uskoin silmiäni.”
Shagufta muistelee: “Muutama päivä ennen kuin valituksemme käsiteltiin – josta emme muuten edes tienneet – minä rukoilin: ‘Herra, olet jo tehnyt monia ihmeitä elämässäni, täällä vankilassakin. Vapautatko nyt meidät? Tiedän, että teet sen jonain päivänä…’ Heti kun oikeuden päätös julkaistiin kansallisissa sanomalehdissä vankilan johtajatar tuli luokseni ja kertoi, että tuomiomme oli kumottu puutteellisten todisteiden vuoksi. Ja sinä päivänä, jolloin meidät vapautettiin, hän halasi minua ja pyysi minua antamaan hänelle anteeksi, jos hän tai joku hänen henkilökunnastaan oli kohdellut minua väärin.”
Jälleen yhdessä
Kahdeksan vuoden erossa olon jälkeen pariskunnan jälleennäkeminen toistensa ja lastensa kanssa on painunut syvälle molempien muistiin.
Shafqat kuvailee tuota päivää: “En tule koskaan unohtamaan sitä hetkeä, jolloin sain lopulta jälleen painaa vaimoni ja lapseni rintaani vasten. Tuomion kumoamisesta oli tuolloin kulunut noin kuukausi, ja viivytyksiä aiheuttaneet muodollisuudet oli hoidettu.”
Shagufta puuttui puheeseen: “Nauroimme yhdessä, itkimme yhdessä, ja puhuimme puhumasta päästyämmekin.”
Tuon hetken tunteet muistaen he katsovat toisiaan hymyilevin silmin ja tarttuvat toisiaan kädestä.
Shagufta kuvaili, kuinka riutuneelta hänen miehensä oli näyttänyt, kun he viimein tapasivat. “Hänen selkäänsä oli tullut valtava avoin haava kaikesta siitä makaamisesta. Itkin sen nähdessäni. Kiitin silti Jumalaa, että meillä oli jälleen toisemme, ja aloin välittömästi rukoilla, että Hän parantaisi Shafqatin kiireesti. Lapset auttoivat häntä heti käymään suihkussa ja puhdistivat hänen haavansa.”
Äärimmäisen salaa
Kun pariskunta onnistui – äärimmäisen salaa – lähtemään Pakistanista viime vuonna, heistä pidettiin ensin hetken aikaa huolta tarkoin vartioidussa paikassa.
Oli ilmiselvää, että heidän oli päästävä pois kotimaastaan mitä pikimmin, sillä heidän tuomionsa kumoaminen oli (kuten Asia Bibin tapauksessa 2019) suututtanut äärimuslimit. Heidän asianajajansakin, Saif ul-Malook, sai tappouhkauksia puolustettuaan heitä.
Onko noiden vuosien aikana kokemanne pelko ja jännitys alkanut hälvetä?
Shagufta pudistaa päätään. “On mahdotonta unohtaa, mitä niiden kahdeksan vuoden aikana koimme. Joskus herään yhä säikähtäen, mutta olen iloinen voidessani sanoa, että tajuan pian etten enää ole sellissäni: en ole Pakistanissa.” Pienen tauon jälkeen hän jatkaa: “Olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen. Kahdeksan vuoden ajan minulla oli ympärilläni vain seinät, päivin ja öin, ilman vilaustakaan vapaudesta.”
Hän osoittaa ulos, jossa ihmiset kävelevät hennossa syksyisssä auringonvalossa. “Käyn paljon kävelyllä. Kävelen pitkän lenkin aamuisin ja iltaisin vapaudestani nauttien. Se on niin ihmeellistä. On mahtavaa, että nyt voin liikkua miten haluan. Vankeusvuosien aikana en päässyt ulos kertaakaan, eikä miehenikään.”
Haastattelun lopuksi Shafqat toteaa: “Meille on tehty suurta vääryyttä, mutta on Jumalan tehtävä kostaa se, ei meidän. Kiitämme Häntä päivittäin vapaudestamme. Se, että istun tässä nyt vaimoni ja lasteni kanssa, ei ole mitään sen vähempää kuin Jumalan ihme!”
Artikkelin on alun perin kirjoittanut hollanniksi Gert-Jan Schaap, ja sen on Marttyyrien Äänelle luovuttanut Alankomaiden Marttyyrien Ääni, SDOK.
