Jos kaikki olisi ollut kuten ennen, Leah Sharibu olisi viettänyt keväällä 15-vuotissyntymäpäiväänsä perheensä kanssa bambumajassa Saharan autiomaan pölyltä suojassa. Jossain vaiheessa syntymäpäiväjuhlaa perhe olisi kumartanut päänsä rukoukseen, ja pyytänyt Jumalaa siunaamaa Leaa ja tekemään hänen unelmistaan totta. Se oli perheen tapa. Mutta tämä
syntymäpäivä oli erilainen. Lean perhe vietti sen itkien ja rukoillen. Kukaan heistä ei tiedä missä Leah on.
Leah Sharibu oli yksi niistä 110 koululaisesta, jotka terroristiryhmä Boko Haram kidnappasi 19. helmikuuta heidän koulustaan Dapchista, Koillis-Nigeriasta. Tytöistä viisi kuoli sieppauksen alussa ”stressin ja trauman” vuoksi, yksi heistä tallautui kuoliaaksi.
Nigerian viranomaiset neuvottelivat tyttöjen vapauttamisesta ja maaliskuussa Boko Haram vapautti tytöt, kaikki paitsi yhtä. Leiristä lähdön hetkellä terroristit pysäyttivät Leah Sharibun, ryhmän ainoan kristityn tytön. Lealle sanottiin, että jos hän haluaisi päästä vapaaksi, hänen pitäisi ensin kääntyä islamiin. Leah ei suostunut, ja toiset tytöt kuljetettiin pois hänen jäädessään vangiksi.
Rebecca, Lean äiti kuvailee tytärtään näin: ”Hän on ahkera ja tunnollinen tyttö joka rakasti käydä seurakunnassa. Hän lauloi kuorossa ja hänellä on kaunis, pehmeä, melodinen ääni.” Rebecca muistaa, miten kaikki kyläläiset olivat iloinneet kuultuaan, että tytöt pääsevät vapaiksi. Koko perhe oli hartaasti odottanut Lean paluuta, kun tyttöjä alkoi pikku hiljaa palata kotiinsa. ”Missä Leah on, miksei hän ole tullut?” kyseli äiti epätoivoisena muilta tytöiltä. ”Leah kieltäytyi luopumasta uskostaan, he eivät päästäneet häntä”, oli vastaus joka särki äidin sydämen.
Murheestaan huolimatta vanhemmat ovat ylpeitä tyttärestään, ettei hän luopunut uskostaan. ”Tiedän, että Jumala ei koskaan hylkää häntä”, Rebecca sanoo. Leah pyysi vapauteen pääseviä koulutovereitaan kertomaan vanhemmilleen, että on elossa ja pyytämään heitä rukoilemaan puolestaan. Äidilleen kirjoittamassaan viestissä Leah sanoo: “Äitini, älä ole huolissasi. Tiedän ettei ole helppoa ikävöidä minua, mutta haluan vakuuttaa sinulle, että voin hyvin täällä missä olen… Olen varma, että jonain päivänä näen kasvosi jälleen. Jos en täällä, niin sitten Herran Jeesuksen Kristuksen sylissä.” 
Voit ladata pdf:n tästä.