Zinaida syntyi Dagestanin pääkaupungissa Mahatškalassa. Dagestan sijaitsee Itä-Euroopassa, Kaspianmeren rannalla ja kuuluu Venäjän federaatioon.
Zinaida ja hänen miehensä Artur tulivat uskoon 90-luvun alkupuolella. Seurakunnassa toimiessaan ja lähetystyöntekijöiden opissa molemmat kasvoivat hengellisesti niin, että olivat valmiita palvelemaan seurakunnassa, kun lähetystyöntekijät palasivat kotimaahansa. Seurakunta kasvoi ja työ laajeni. Evankelioimisryhmät kertoivat Jeesuksesta kaupungissa ja yhä useampia ihmisiä tuli uskoon.
Kaikki eivät siitä kuitenkaan pitäneet. Seurakunnan kokouksia alettiin häiritä ja seurakuntalaisia uhkailtiin. Artur yritti suojella vaimoaan, eikä sen vuoksi aina kertonut uhkaavista ja vaarallisista tilanteista hänelle. Pelotteluja oli paljonkin, mutta Jumala varjeli sinä aikana seurakuntaa.
Lopulta uhkaukset toteutettiin ja Artur ammuttiin rukoushuoneen pihalla kuoliaaksi. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta järkytyksenä Zinaidalle. Seurakuntalaiset pelästyivät, pastoreita muutti toisiin kaupunkeihin. Myös Zinaidaa kehotettiin lähtemään. Zinaida päätti kuitenkin jäädä synnyinseudulleen. ”Nämä ihmiset ovat minun kansaani. Rukoilen heidän pelastumisensa puolesta”, Zinaida sanoo.
Elämä Arturin kuoleman jälkeen ei ollut helppoa, mutta hautajaisissa Arturin haudalla itkiessään polvillaan hän teki lupauksen: hän ja hänen perheensä antaisi anteeksi niille, jotka olivat tämän teon takana. He antoivat anteeksi, niin kuin Jeesus antoi anteeksi ristillä surmaajilleen.
Jumala johdatti Zinaidaa elämässä eteenpäin. Hän meni uudestaan naimisiin ja palvelee toisinaan yhä julistustehtävissä seurakunnassa miehensä kanssa. Joka päivä hän rukoilee Dagestanin kansojen puolesta, että evankeliumi saisi kohdata yhä useampia sydämiä.