Kristinuskoon kääntynyt Loubna ja hänen miehensä Kamal menevät naimisiin Marokon pääkaupungissa sijaitsevan ihmisoikeusjärjestön kokoushuoneessa muutaman ihmisen läsnä ollessa, huolimatta uhkauksista, joita heidän konservatiivisen pohjoismarokkolaisen kotikaupunkinsa asukkaat ovat heille esittäneet.
He ovat osa hyvin pientä vähemmistöä, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon ja vaativat laillista tunnustusta avioliitolleen. Islam on Marokon valtionuskonto ja ainoastaan islamilaiset ja juutalaiset avioliitot ovat laillisesti tunnustettuja.
Vuosisatoja vanha Marokon juutalaisten yhteisö on tunnustettu perustuslaissa osaksi marokkolaista identiteettiä. Maassa asuu noin 3000 juutalaista ja heillä on oma oikeutensa, joka saa päättää henkilökohtaisista asioista sekä perimisestä ja hautajaisista.
”Me haluamme tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti Marokon juutalaisten kanssa”, sanoo Chouaib El Fatihi, joka toimii koordinaattorina Marokon uskonnonvapausyhdistyksen kristinuskoa käsittelevässä komiteassa.
”Haluamme tulla tunnustetuiksi marokkolaisina kristittyinä ja saada oikeuden laillisiin avioliittoihin sekä perimiseen ja hautajaisiin oman uskontomme mukaisesti”, hän sanoo.
Lain mukaan vain ulkomaalaisilla kristityillä on oikeus kokoontua kirkoissa, joista monet on perustettu Ranskan siirtomaa-aikana. Evankelioinnista voi seurata kolme vuotta vankeutta.
Adam Rabati ja hänen vaimonsa Farah Tarneem eivät suostuneet menemään naimisiin marokkolaisen sharia-lakiin pohjautuvan käytännön mukaisesti.
Heidän Rabatin laitamilla sijaitseva kotinsa toimii myös kotiseurakuntana, jossa käy kristinuskoon kääntyneitä entisiä muslimeja.
”Meitä voidaan syyttää haureudesta, joka on rikoslain alainen rikos”, sanoi Adam, jolla ei ole laillista avioliittotodistusta.
Kaksi vuotta sitten kristinuskoon kääntynyt Farah kertoo, että todistuksen saaminen edellyttää rituaaleja, jotka ovat hänen uskonsa vastaisia. ”Kohtaamme viranomaisten taholta syrjintää, koska meitä ei tunnusteta marokkolaisiksi kristityiksi. Lisäksi meihin kohdistuu sosiaalista painostusta ja uhkailua uskomme vuoksi”, Farah kertoo.
Paikalliset kristilliset johtajat arvioivat, että maassa olisi yli 50.000 kristittyä, mutta virallisia tilastoja ei ole.
Vuoden 2011 arabikevään mielenosoitusten jälkeen Marokossa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka takaa ilmaisun- ja uskonnonvapauden. Maa on myös mainostanut itseään uskonnollisen suvaitsevaisuuden keitaana. “Viranomaiset eivät saisi jatkaa harhaanjohtavaa puhettaan uskonnollisista oikeuksista”, sanoi Mohamed Nouhi, Marokkolaisen ihmisoikeusjärjestö IMDH:n johtaja.
Lähde: Reuters