Sunnuntai 7. heinäkuuta oli ensimmäinen kerta seitsemään kuukauteen, kun kiinalaiseen Early Rain -seurakuntaan kuuluva 49-vuotias Liao Qiang sai avoimesti ylistää Jumalaa.
Liao Qiang oli paennut Taiwaniin edellisellä viikolla vaimonsa, tyttärensä, vävynsä ja kahden poikansa kanssa. Hän ja hänen 23-vuotias tyttärensä Ren Ruiting kertovat, millaista oli elää jatkuvan tarkkailun alla, joka alkoi sen jälkeen, kun viranomaiset sulkivat Early Rain -seurakunnan viime joulukuussa ja pidättivät yli sata seurakuntalaista, heidät mukaan lukien.
Jatkuvan tarkkailun alla
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Early Rain -seurakuntaan kuuluvilta kuullaan ensikäden tietoja siitä, mitä joulukuisten pidätysten jälkeen on tapahtunut, sillä he ovat tiettävästi ensimmäinen Kiinasta paennut perhe.
Ren kertoi, kuinka hän oli jatkuvan valvonnan alla. Hänen piti vastata puhelimeen aina kun se soi. Hänen oli lisättävä poliisi Wechat-yhteydekseen (Whatsappin tyyppinen kiinalainen viestipalvelu) ja ilmoitettava sen kautta sijaintinsa poliisille aina kun hän poistui kotoaan. Pelkkä ilmoitus ei aina riittänyt, vaan hän joutui ottamaan myös videoita, jotka todistivat hänen olevan siellä missä hän sanoi olevansa. Ren sanoo, että lopulta hänellä oli kolme poliisia yhteyshenkilöinään, joille hänen oli lähetettävä kuvia siitä, kun hänen miehensä lähti aamulla töihin ja palasi illalla. Hänelle sanottiin, että hänen turvallisuuttaan ei voida taata, jos hän ei tottele. ”Silloin tiesin, että perheemme ei ollut enää turvassa, ja että lapseni olivat suurimmassa vaarassa”, Liao-isä kertoo.
Suurin huoli isällä oli perheen 3-vuotiaasta adoptiopojasta, Xiao Wenistä. Liao pelkäsi, että poika otettaisiin heiltä pois, kuten joillekin Early Rain -seurakuntaan kuuluville adoptioperheille oli käynyt. ”Emme halua ottaa riskiä, että menetämme hänet! Se on syy, miksi päätimme paeta, muutoin olisimme jääneet. Pidättäkööt minut, tai jopa vanhimman, 11-vuotiaan poikani. Hän selviää kyllä, eikä pelkää, mutta Xiao on vasta 3-vuotias.”
Perhe oli adoptoinut Xiao Wenin lähes kaksi vuotta sitten ja heillä on virallinen adoptiotodistus. Poika oli syntynyt suuri, pahanlaatuinen kasvain käsivarressaan ja hänet oli sen vuoksi hylätty poliisiaseman portille. Xiao päätyi lastenkotiin, josta perhe adoptoi hänet, kun hän oli vuoden ja kolme kuukautta vanha. Kun Xiao oli ollut perheessä kaksi kuukautta, hän sanoi ensimmäisen kerran sanan ”äiti”.
Epävarma tulevaisuus
Liao kertoo, että poliisit yrittivät pakottaa hänet allekirjoittamaan lausunnon, jolla hän tuomitsee seurakuntansa, mutta hän ei suostunut. ”Jos seurakuntamme vanhimmat päättävät hajottaa seurakunnan, hyväksyn sen. Mutta ei ole teidän asianne sanoa sen olevan paha tai laiton”, Liao oli sanonut.
Liao ja hänen perheensä toivovat voivansa olla Taiwanissa siihen saakka, että he saavat turvapaikan kolmannesta maasta, mutta 15 päivän turistiviisumin turvin maahan tulleina heidän tulevaisuutensa on epävarma.
”En tiedä voivatko he jäädä Taiwaniin viisumin umpeuduttua, elleivät Taiwanin viranomaiset ole halukkaita suhtautumaan heihin humanitaarisena tapauksena uskontoon perustuvan vainon vuoksi”, sanoo Chiu Ling-yao, taiwanilaisen Kiinan ihmisoikeuksiin pureutuvan yhdistyksen pääsihteeri, joka yrittää auttaa perhettä löytämään ratkaisun tilanteeseensa.
Ren toivoo, että jonain päivänä hän voi palata kotiin. ”Jonain päivänä, kun Kiina avautuu, me menemme takaisin”, hän sanoi. ”Olipa se viiden tai kymmenen vuoden päästä, me palaamme lopulta sinne, missä Jumala haluaa meidän palvelevan.”
Lähteet: Associated Press, China Aid, Radio Free Asia