Your Cart

Media lietsoo kristittyjen vainoja

Toimittaja Kirsi-Klaudia Kangas kirjoittaa Marttyyrien Ääni -lehteen viisiosaista juttusarjaa ”Vankilan uumenista miljoonien vainottujen avuksi”, jossa kuljetaan Marttyyrien Ääni -järjestöjen perustajien, Richard ja Sabina Wurmbrandin, päivistä kohti nykyaikaa.

Aikakautemme on nimetty totuuden jälkeiseksi ajaksi. Eräs sen tunnusmerkeistä näyttää olevan sekulaarin median kristittyihin kohdistama mustamaalaus. Seuraukset näkyvät jo.

Teksti: Kirsi-Klaudia Kangas

Varsin herkullinen ja ilmeisen myyvä aihe sekulaarille medialle on kertoa tunteita herättäviä tarinoita uskonnollisen yhteisönsä jättäneiden subjektiivisista kokemuksista. Samalla vaietaan täysin tuhansien samassa yhteisössä mielellään edelleen vapaaehtoisesti olevista. Lisäksi kristittyjä saa esimerkiksi elokuvateollisuudessa esittää toistuvasti kaikenlaisissa negatiivisissa rooleissa.

Mitään muuta vähemmistöä ei tässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavassa ilmapiirissä voi kohdella samalla tavalla ilman, että se leimattaisi vihapuheeksi. Eipä ihme, että asioita syvemmin tuntemattomille muodostuu uskovaisista helposti yksipuolinen ja vääristynyt kuva.

Äärimmäisen harvoin kerrotaan siitä, että erilaiset kristilliset seurakunnat tarjoavat jumalanpalvelusten lisäksi monenlaisia ilmaisia palveluita, kuten äiti-lapsipiirejä, varkki- ja iltapäiväkerhoja, lastenleirejä, sururyhmiä, sielunhoitoa ja ruokajakeluita. Seurakunnat tekevät päihdetyötä, auttavat diakoniatyön kautta rahallisesti ja niin edelleen. Suuri osa näistä tapahtuu vapaaehtoisvoimin.

Vainotuin vähemmistö

Valtamedia uutisoi aiheellisesti maailmalla tapahtuvista vähemmistöjen vainoista, mutta vaikenee siitä, että kristityt ovat tutkitusti maailman eniten vainottu ihmisryhmä. Noin 360 miljoonaa kristittyä kärsii vakavasta vainosta ja syrjinnästä. Joka päivä keskimäärin 15 kristittyä tapetaan uskonsa vuoksi. (World Watch List 2023) Vainon tekee helpoksi se, että kristityt eivät yleensä puolustaudu asein tai saa ääntään kuuluviin julkisesti monissa maissa.

Kristittyjen uskovien joukoista löytyy toki monenkirjavaa väkeä, ylilyöntejä tapahtuu ja korjattavaa on, kuten kaikessa missä ihminen on touhuamassa. Silti ylivoimaisesti suurin osa on aivan tavallisia kansalaisia kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Harva heistä on noin vain ”hurahtanut uskoon”, kuten halventava ilmaus kuuluu. Taustalla on yleensä elämän kriisiytyminen, pitkä etsintä, merkityksen ja hengellisyyden kaipuu. Soisi moniarvoisessa yhteiskunnassa löytyvän kunnioitusta kunkin henkilökohtaisille vakaumuksille, oli se mitä tahansa.

Krematoriot rakennettiin sanoista

Mitä kohti meitä johdatetaan muokkaamalla systemaattisesti yleistä mielipidettä kristittyjä vastaan? Mitkä ovat mediatalojen, toimittajien, tuottajien ja käsikirjoittajien sidosryhmät ja motiivit? Monenlaisia marginaalisia vähemmistöjä ja elämäntapamuutoksia esitellään positiivisessa valossa, mutta vain ani harvoin kerrotaan asiallisesti heistä, joiden elämän uskoon tulo on jopa dramaattisella muuttanut hyvään suuntaan.

Viime vuosina eniten debatointia aiheuttaneista yhteiskunnallisista aiheista kerrotaan mediassa pääsääntöisesti vain yksipuolista ja kyseenalaistamatonta totuutta. Ei ole ihme, että monet ovat muita näkökulmia etsiessään päätyneet erilaisten vaihtoehtomedioiden käyttäjiksi, vaikka vaarana siellä näyttää monesti olevan taustoittamisen heikkous ja valeuutisointi.

Kautta historian vähemmistöryhmien vainot ovat alkaneet nimenomaan pitkäjänteisestä mielipideilmaston muokkauksesta. Eräs rabbi sanoi holokaustin synnystä: ”Krematorioita ei rakennettu alkujaan tiilistä, vaan sanoista!”

Trendit, ennakkoluulot, vihapuheet, syrjintä ja vaino eivät synny tyhjästä. Medialla on yleisen mielipiteen muokkauksessa huomattavan paljon valtaa ja vastuuta.

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Print